EXPOSITION, Journal for Artistic Research (36) 2025:
Kujanpää, Emmi 2025. "Becoming a Goddess in a Music Video Trilogy: Applying intersectional feminism in a Transnational Folk Singing Collaboration in Finland and Bulgaria".
ABSTRACT:
In this exposition, I explore my artistic practice based on collaborations between female folk singers in Finland and Bulgaria from 2018 to 2022. The artistic material of the exposition consists of a music video trilogy (2019, 2020 and 2022) based on my compositions and arrangements in the solo album Nani (2020), produced in cooperation with the younger generation of the Bulgarian women's choir, Le Mystère des Voix Bulgares. In addition to the collaborative artistic practice, I interviewed six of the Bulgarian singers. Insights from the data gathered in these ethnographic interviews are intertwined with the analysis of the artistic practice. Throughout the artistic and ethnographic research processes, I applied a feminist intersectional pedagogical approach by focusing particularly on the power relations and the question of female agency in the arts and wider society. In this exposition, I argue that the incorporation of intersectional feminist perspectives in transnational artistic work can contribute to both artistic practice and transnational interactions in ways that may strengthen women's agency in the folk music field of their respective cultural and social environments. Feminist folk music composition was applied at all stages of the artistic and research work. By highlighting the stories, voices, and bodies of women of different ages and cultural locations, the artistic practice represented the construction of counter-myths and transgenerationality. In addition, an intersectional feminist approach helped to identify the power relations involved in transnational collaboration, particularly regarding economic inequality and the roles and different opportunities of women musicians in Finland and Bulgaria.
Presentation at the THINK CORNER, University of Helsinki 2.11.2021 :
BLOGITEKSTI SUOMEKSI (2020)
Emmi Kujanpää: Bulgarialainen laulu vahvistaa kehollisuuden ja sukupuolisuuden kokemusta
Bulgarialainen naiskuorolaulu lienee yksi tunnetuimmista kansanlaulutyyleistä maailmassa.
Bulgarialaiseen kuorolauluun liitetään korkealta ja kovaa laulaminen, jota ei perinteisessä länsimaisessa kuorolaulussa usein kuule.
Vaikka bulgarialaisella äänenkäyttötavalla lauletaan toisinaan korkealta ja kovaa, on laulutyyli paljon muutakin: ääni-ilmaisu vaihtelee pääkalloa kihelmöivästä nasaalisuudesta solisluita tärisyttävään kurkkuvibratoon. Laulu on välillä pinkeää, römeää tai taivaallisen heleää, ja toisinaan ääneen puhkeavat harvinaiset naisbassot.
Laulutyyli on melko laajalle levinnyttä, ja bulgarialaista laulua voi kuulla Bulgarian ohella erityisesti eri länsimaissa. Suomessa bulgarialaista laulua voi harrastaa ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa.
Tutkin väitöskirjassani transnationaaliseen bulgarialaiseen lauluun liittyviä kehollisuuden, tunteiden ja sukupuolisuuden kokemuksia. Olen haastatellut tutkimusta varten bulgarialaisen laulun esittäjiä Bulgariasta ja Pohjoismaista. Käsittelen tutkimuksessa myös omia kokemuksiani bulgarialaisen laulun esittäjänä autoetnografisesta näkökulmasta käsin.
Bulgarialainen naiskuorolaulu syntyi Bulgariassa 1950-luvulla, jolloin Bulgarian valtio muiden Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneiden sosialististen kansantasavaltojen tavoin kokosi kylissä asuvista muusikoista ja laulajista jäseniä suuriin kansansoitinorkestereihin ja pääasiassa naisista muodostettuihin kansanlaulukuoroihin. Kokoonpanot toimivat valtion ja sosialistisen järjestelmän kulttuurilähettiläinä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Länsimaiden tietoisuuteen bulgarialaiskuorojen laulu tuli äänilevyjen myötä 1960-luvulla. Kuorojen ennen kuulematon sointi aiheutti hämmästystä, ja laulutavasta vaikuttuneet kuulijat perustivat bulgarialaista kuoromusiikkia esittäviä kokoonpanoja eri puolille maailmaa.
Bulgarialaisen laulun esittäjät sekä kotimaassa että Bulgarian ulkopuolella kuvaavat bulgarialaista kuorolaulua maadoittavaksi ja kehollisesti vapauttavaksi. Voimauttavan kokemuksen kerrotaan syntyvän siitä, että bulgarialaista laulua esitetään koko kehon ja tunneilmaisun kapasiteettia hyödyntäen. Bulgarialaisen laulun koetaan myös vahvistavan kokemusta omasta sukupuolesta.
Bulgarialaisille nämä yläsävelrikkaat, ornamentoidut ja pitkillä vokaaleilla lauletut sävelmät ja tarinat ovat osa maan tuhatvuotista kulttuuriperintöä, jossa soi alueen monivaiheinen historia kauas Bysantin ja ottomaanivallan aikakausiin saakka.
Kansanlaulutyylin äänenkäyttö liittyy Balkanin alueen vanhoihin patriarkaalisiin maanviljely-yhteisöihin. Laulaminen auttoi jaksamaan vaativissa pelto- ja kotitöissä, ja naiset myös ilmaisivat voimakkaalla laulamisella oman kehonsa sitkeyttä ja kykyä ruumiilliseen työhön. Sosialismin aikana bulgarialainen kuorolaulaja edusti puolestaan sekä hyvää työläistä että bulgarialaista naista.
Oman kehon ruumiillista voimaa ilmaiseva kansanlaulutyyli on vuosien saatossa muuntunut toisiin muotoihin ja saanut erilaisia merkityksiä uusissa kulttuurisissa yhteyksissä.
Emmi Kujanpää, väitöskirjatutkija
Julk. 28.4.2020, Turun yliopiston blogi, https://blogit.utu.fi/elavaa/2021/04/28/bulgarialainen-laulu-vahvistaa-kehollisuuden-ja-sukupuolisuuden-kokemusta/